Kuusvesi on Rautalammin reitin alin järvi. Noin 400km pituista vesireittiä kutsutaan Kansallisvedeksi, jota pitkin pääsee Pohjois-Savon Pielavedeltä Päijänteen eteläpäähän Lahden kaupunkiin. Kuusvesi on pinta-alaltaan yli 22 km². Vedenpinta laskee vesireitillä kaikkiaan 45 m.
Vesireitti on vanha kulkutie, jota pitkin hämäläiset eränkävijät liikkuivat Savon metsissä jo 1300-luvulla. Kosket ja kalavedet jaettiin 1600-luvulla talojen mukaan. 1700-luvulla lähes joka talossa oli muikkunuotat. Lohilla maksettiin verot.
Vesi on kirkasta ja puhdasta Kuusvesi saa vettä Simunankoskesta, Sahinjoesta ja Kuusjoesta. Simunankoski on 500 m pitkä, noin 13-70m leveä ja putouskorkeudeltaan 3-metrinen ” Urho Kekkosen koski”. Presidentti kävi usein kalassa koskella. Koskialueen omistaja Serlachius sulki kosken yleisöltä, mutta aidan taakse pääsee kuitenkin käyskentelemään koskenpartaalle. Veneitä varten on rakennettu Simunan vetotaival Myllykankaan kannakselle. Siellä on myös grillipaikka.
Järvi on kaakko- luodesuuntainen, mikä kertoo mannerjään kulkusuunnasta. Se näkyy myös pitkissä lahdissa ja niemissä, Simunankoskessa ja Leivonveden virtakapeikossa. Rannat ovat rikkonaiset ja korkeuserot suuria. Nykyään Kuusveden suurin rehevöitymisuhka tulee yläpuolisten järvien kalanviljelylaitoksista, peltoviljelystä, karjataloudesta ja metsäojituksista, mikä on näkynyt sinileväkukintoina.
Kalavedet ovat maankuulut ja virkistyskalastus lisääntymässä. Pyydetyimpiä saaliita ovat muikku, siika, taimen, harjus ja kuha, hauki, made ja ahven. Kalastuksessa käytetään verkkoa (talvella), nuottaa, katiskaa, rysää, mertaa koukkua, onkea ja pilkkiä. Köyrinlahdella on venetalas ja siellä kalastetaan ympäri vuoden nuotalla. Rapukanta on kärsinyt rutosta.
Kuusvedellä toimii aktiivisia osakaskuntia. Kalakantojen hoitoa tukee Rautalammin reitin tutkimus. Villi järvitaimen on yksi seuratuimpia lajeja. Järvitaimen on erittäin uhanalainen Keski-Suomessa. Taimenen poikastiheys, kutupesät sekä Vaajakosken kalatien nousutaimenten määrä ja koko ovat mittareita. Villitaimenia merkitään vaellusten selvittämiseksi ja arvioidaan villikannan ja rasvaevä-leikattujen istukkaitten suhdetta saaliissa. Taimenet pyydetään liian pieninä, mutta kutupesien määrät ovat lisääntyneet. Kestävän kalastuksen periaatteen mukaan kalat pitäisi kalastaa vasta kun ne ovat ehtineet lisääntyä. Alamitat ja rauhoitus- ja kieltoalueet suojelevat kaloja.
Rautalammin reitillä on satamia ja rantautumispaikkoja 2-3 tunnin eli 10-20 km:n välein. Vesiretkeilyssä melonta ja pienveneily on suosittua. Kuusvedelle on merkitty laivaväylä. Järven kautta kulkee merkitty melontareitti, jonka päätepisteet ovat Konneveden Häyrylänrannassa ja Laukaan satamassa. Melojalle reitillä on luvassa sekä suuria selkiä että tunnelmallisia jokia ja koskia. Järvenselällä voi nähdä kuikan, joutsenia ja kuulla kaulushaikaran töräyksiä.
Saarista suurin on Kuussaari, jonka eteläkärki näkyy aavan järvenselän takaa Kirkkoniemestä. Lehtomäen puoleisella itärannalla on laaja pirunpelto ja selkäveden keskellä Napakivet. Jyväskylän kaupunki pumppaa vettä tekopohjavesialueella Napakivien läheisyydestä. Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä. Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimaranta, pukukopit, laituri ja grillikatos.
Lähde: Rautalammin reitti, kansallisvesi, Vesi- ja ympäristöhallitus 1992