Kirkkoniemi

Kirkkoniemi on kaunista aarniomaista harjumetsää ja suosittu retkeilykohde. Se on Laukaan ensimmäinen luonnonsuojelualue. Metsähallituksen päätöksellä perustettiin 25.2.1955 Tarvaalanvirran alueelle luonnonhoitometsä (12.7.1955), jolla on myös esihistoriallista arvoa. Komeaa männikköä kasvavaan suojelualueeseen kuuluvat Kirkkoniemi, Kirkkosaari, Virransaari sekä virran länsirannan vahvat tervalepikot sillan molemmin puolin. Nykyään koko alue sisältyy Saraveden-Vatian Natura 2000-alueeseen. Kirkkoniemessä on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkoniemi B) ja pyyntikuoppajärjestelmä (Kirkkoniemi A). Asuinpaikka sijaitsee Kirkkoniemen kärjessä, retkeilypaikan alapuolella rantatörmässä. Alue on hiekkakangasta, jossa on kiviä. Löydöt (luuta, likamaata) törmästä, polun kuluttamalta maanpinnalta.  Paikalla on ilmeisesti esihistoriallinen asuinpaikka.

Kirkkoniemen pohjoiskärjestä Hartikan kirkonpaikalle ulottuvalta alueelta on löydetty noin 15 pyyntikuopalta vaikuttavaa kuopannetta 600 m matkalla. Lähimmät kuopat ovat kirkonpaikalta noin 100 m pohjoiseen. Paikkakunnalla ne yhdistetään kirkon paikkaan ja niitä pidetään hautoina. Kuopat ovat noin 1,5-2 m läpimitoiltaan, ja niiden ympärillä on kehävallit.       Kirkkoniemi on suosittua retkeilyaluetta. Siellä on laavu, jolla voi myös yöpyä sekä kaksi nuotiopaikkaa, ulko-WC sekä puukatos. Niemen kärjessä sekä länsirannalla on hyvä hiekkapohjainen uimaranta. Kirkkoniemeen pääsee rantautumaan hyvin myös veneellä.

Kirkkosaari on asumaton saari Kuusveden eteläosassa Tarvaalanvirran suulla. Sieltä on löydetty kivikauden merkkejä asumisesta. Saaren itäpuolella on epämääräinen soikea kiviröykkiö (n. 9 x 5,5 x 0,7 m).  Röykkiöltä alkaa kuuden kuopan pituinen pyyntikuopasto, jonka pituus on n. 75 m. Toinen vain kolmen kuopan ryhmä on saaren länsilaidalla ja sen pituus on n. 20 m. Näiden lisäksi saaren etelälaidalla on neljä tervahautaa.

LUONTO

Kasvillisuus Kasvillisuus on runsasta. Kirkkoniemi ja saari ovat erittäin kauniita kookkaita mäntyjä kasvavaa harjukangasta, Virransaari rehevää lehtoa. Rannat ovat lehtomaista kangasmetsää tai tuoretta lehtometsää, osin ryteikköistä pusikkoakin. Pääpuulajeja ovat koivu, pihlaja, tervaleppä, harmaaleppä, haapa, kiiltopaju, mänty ja kuusi. Seassa kasvaa paikoin vadelmaa ja punaherukkaa, joita esiintyy purojen varsilla samoinkuin hiirenporrasta. Rannan tuntumassa olevia vesi- ja rantakasveja ovat ulpukka, ranta-alpi, luhtavuohennokka, ratamosarpio, viiltosara, rantakukka, myrkkykeiso, terttualpi, nurmilauha, pystykeiholehti, ahvenvita, terttualpi ja hieman pohjanlummetta.

Rantametsän kenttäkerroksen kasveja ovat mustikka, käenkaali, metsämaitikka, metsälauha, sananjalka, metsäalvejuuri, metsämansikka, sudenmarja, oravanmarja, metsätähti, metsäimarre, isotalvikki, karhunputki, nurmikohokki, riidenlieko ja rönsyleinikki.  Lähempänä peltoalueita mäntykankailla on lisäksi puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa, vanamoa, oravanmarjaa ja sarjakeltanoa sekä katajaa. Peltojen reunoilla kasvavia lajeja ovat päivänkakkara, timotei, valko- ja puna-apila, harakankello, nurmilauha, niittynurmikka, pikkulaukka, koiranputki, ojasorsimo, peltolemmikki, viitakastikka, siankärsämö, maitohorsma, metsäalvejuuri, rönsyleinikki, niittysuolaheinä, peltosaunio, juolavehnä ja niittyhumala.

Kirkkosaari on koivuvaltaista kangasmetsää, jossa on myös mäntyä, harmaaleppää ja haapoja. Saaren keskiosissa on haapavaltainen metsikkö. Seassa on kohtalaisen paljon lahopuuta. Saaressa kasvaa nurmilauhaa, metsäalvejuurta, metsäimarretta, pikkutalvikkia, lillukkaa, suoputkea, kangasmaitikkaa ja ranta-alpia.  Sieltä voi löytää myös punaherukkaa, vadelmaa, katajia ja keskiosan haavikossa taikinamarjapensasta, metsäkastikkaa ja sudenmarjaa. Rannan pääpuulajeja ovat koivu, pihlaja, terva- ja harmaaleppä, paatsama ja kiiltopaju. Rannan tuntumassa olevia vesikasveja ovat järvikorte ja järviruokoa, joilla on vahvat ruovikot Kirkkoniemen vastaisella rannalla . Rantakasveja ovat nuottaruoho, rantakukkaa, ranta-alpi, terttualpi ja ratamosarpio ja palpakkolajeja. Harvinaisia ja suojeltavia rantakasveja ovat jokileinikki, jota esiintyy virran varrella harvakseltaan. Myös rannoilla ja purojen varsilla kasvava taikinanmarjapensas ja mustakonnanmarja ovat suojeltavia lajeja. . Lähde: Tarvaalankosken kasvillisuusselvitys, Anne Yli-Olli 13.8.1998)

Linnut ks. Tarvaalanvirta

Kalat ks. Tarvaalanvirta