Maisemallisesti Tarvaalankoski on yksi kauneimpia näkymiä Laukaassa. Vesireittien keskellä sijaitseva luonnonkaunis alue vetää puoleensa monenlaisia luonnossa liikkujia. Erityisesti kalastajat, veneretkeilijät, melojat, patikoijat, pyöräilijät, partiolaiset, luonnonharrastajat, lintuharrastajat ja valokuvaajat suosivat virran ja Kirkkoniemen aluetta – Tarvaalanvirran rantamailla viihtyvät kaikki. Kaunis virtamaisema on myös nähtävyys sinänsä. Tarvaalanvirralla on Rautalamminreitin alin koski, joka on sen ”eteinen”. Virta-alue on leveä, kuohuton ja tasaisesti pyörteilevä niva, joka laskee rauhallisesti Kuusvedestä Laukkavirtaan ja edelleen Saraveteen 1400 metrin matkalla. Virta-alueen leveys vaihtelee 70- 500 metriin Reitillä on pieniä saaria, pohjoisimpana Kirkkosaari, keskellä Virransaari ja etelässä perkausmassoista muodostunut Koskisaari, joka jakaa virran kahtia pohjoiseen pääuomaan ja eteläiseen myllyuomaan. Saravedessä Rautalammin reitti yhtyy Saarijärven- ja Viitasaaren reitteihin. Kuohuvin ja kivisin osuus ulottuu Tarvaalansillalta alavirtaan ja on n. 280 m pituinen. Koski on perattu ja käytännössä hävinnyt vedenpinnan muutosten seurauksena.

Koskiuoma on n. 100-150 m leveä ja putouskorkeus 0.20 m, virtaama 75 m3/s. Ennen perkauksia koskiosuus oli 200 m pitkä, 140-180 m leveä ja pudotuskorkeus oli 1.26m. Koskella on ollut kaksi myllyä, saha, uittouoma ja veneenvetouoma. Koski on merkittävä virtavesiympäristö ja kalojen vaellusväylä. Koski on kalataloudellisesti kunnostettu alkuperäiseen asuunsa v.2002 ja se on suosittu kalastuskohde. Tarvaalanvirran luontaisia saalislajeja ovat taimen, harjus, säynävä, ahven sekä hauki. Koskikalastusalueen läheisyydessä on kyläseuran rakentama viihtyisä, vuokrattava Kalamaja -hirsihuvila kyläläisten ja matkailijoiden käyttöön.

 

Tarvaalanvirrassa on merkitty laivareitti, jota pitkin pääsee Kuusveteen sekä Sahinjoen Lievestuoreenjärvelle. Väylä on 1-1.8 m syvä ja noin 50-60 m leveä. Tarvaalanvirta on koskiensuojelulailla ja vesilailla suojeltua Natura 2000-aluetta. Vesialueena koski kuuluu luontotyyppiin ” Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit”. Koskikara, minkki ja saukko elävöittävät virtamaisemaa, joka on vesilintujen ja ensimmäisten muuttolintujen levähdysaluetta. Tarvaalankosken varrella on ollut asutusta jo kivikaudella. Hartikan talon eteläpuolelta luoteeseen viettävän pellon yläosasta läheltä metsänreunaa on löytynyt saviastianpaloja. Kosken lähistöllä on löydetty kahdeksan asuinpaikkaa, joiden sijainnit löytyvät museoviraston kartasta. Asuinpaikoista kuusi on virran Kirkkoniemen puoleisella rannalla. Geokätkö.

Tarvaalan koski

360° Tarvaalan koski, klikkaa kuvaa

Kosken ja nivan ero

Koski on virtapaikka, jossa maaston vieton vuoksi voimakas virtailu aiheuttaa aaltoilua ja vaahtoamista, vedenpinnan murtumista ja kohisevaa ääntä. Niva on vähemmän voimakas virtaus, jossa kuitenkin näkyy virtailun aiheuttamia pyörteitä ja vedenpinnan rikkoutumista.

HISTORIAA

Koskirakentamisen historiaa

Rautalamminreitti on osa keskisuomalaisten vesireittien valtaväylää. Veneillä liikkumista kivisillä koskikapeikoilla helpotettiin mahdollisuuksien mukaan. Tarvaalankosken pohjoisrantaan rakennetttiin venekanava 1843-46. Rannalta perattiin yli 20 metrin levyinen kivetön ränni, jonka viereen rakennettiin puinen vetotie. Tämän seurauksena yläpuolisen Kuusveden pinta aleni 45-60cm. Vetotietä ruopattiin ja rakenteita uusittiin 1862-63. Myöhemmin vetotiet korvautuivat uittosuisteilla, joiden päälliskansi oli n. 1.5 m leveä. Lähde: Tarvaalankosken kunnostussuunnitelma, Keski-Suomen ympäristökeskus 24.11. 2000 s. 18

Koskivoimaa

Kosken etelärannalla oli peräkkäin kahden ja kolmen kiviparin myllyt. Ylävirranpuolella vanhempi Tarvaalan lahkomylly ja alavirranpuolella Evert Korhosen omistama Altin mylly, joka rakennettiin v. 1882. Ne olivat n. 30 metrin etäisyydellä toisistaan.  Alavirran myllyn yhteyteen rakennettiin sirkkelisaha, pärehöylä ja pieni sähkölaitos, johon vesi ohjattiin puista ja kivistä rakennettuja johdekanavia pitkin. Ylävirrassa oli n. 20-50 metrin päässä sulkupato, joka padotti vettä myllylle. Ne käyttivät n. 40-45 % kosken luonnollisesta koskivoimasta. Myllyt jäivät pois käytöstä, kun Kuusveden pinta laskettiin v. 1949. Niistä on jäljellä lohkokiviä ja kivivalleja. Koskiensuojelulaki estää uusien voimalaitosten rakentamisen Rautalammin reitille. Kuhankosken voimalaitoksen juoksutukset vaikuttavat vedenkorkeuteen. Saraveden korkeus on pysytettävä + 84.46 korkeustasossa kevättulvien jälkeen.

Uittoväylä numero 18

Keisarillinen senaatti antoi päätöksen Rautalammin lauttausväylästä 23.3.1914. Koskessa on uitettu puutavaraa 1850-luvulta vuoteen 1964 saakka Kymin Uittoyhdistyksen toimesta. Uittoväylä uittosuisteineen oli uoman oikeassa reunassa. Uitto muutti luonnontilaa, koska koskea piti perata myös Kirkkosalmessa ja Liesunsalmessa. Uittolaitteet purettiin pääosin 1972-73. Jäänteitä on nähtävillä vasemmalla niska-alueella.

Kuusveden-Lievestuoreenjärvien vedenpinnan laskeminen

Järvenlaskuyhtiö halusi lisätä viljelykelpoista maata. Sitä varten perattiin Tarvaalankoskea, Lievestuoreenjärveä, Sahinjokea ja Kuusvettä. Tarvaalankoskea ruopattiin v. 1949 niin, että yläpuolisen Kuusveden pinta laski tulva-aikana 61cm ja alivesikautena yhden metrin.

Laivaliikenne

Laukaan keskustan ja Tarvaalan väliä on liikennöinyt ” Tarvaala” – niminen laiva, jolla kuljetettiin mm. kirkkoväkeä 1900 luvun alkuvuosikymmeninä. Vesiretkeilyä ja melojia varten on rantautumispaikka Kirkkoniemessä. Laivoja varten kosken kautta on merkitty laivaväylä Keitele-Päijänne-kanvalta Saravedeltä Laukkavirran kautta  Lievestuoreenjärvelle ja Sahinjoen kautta Kuusvedelle. Väylän kulkusyvyys vaihtelee 1-1.8 m ja leveys 50-60m. Ylä-ja alaviitan välinen alue on merkitty kookkailla luonnonlohkareilla.

LUONTO

Kasvillisuus

Rannat ovat lehtomaista kangasmetsää tai tuoretta lehtometsää, osin ryteikköistä pusikkoakin. Pääpuulajeja ovat koivu, pihlaja, terva-ja harmaaleppä, haapa, paatsama, kiiltopaju, mänty ja kuusi. Rannan tuntumassa olevia vesikasveja ovat järvikorte ja järviruoko, joiden seassa kasvaa nuottaruohoa, rantakukkaa, terttualpia ja ratamosarpiota. Ulompana kelluvat ulpukat. Paikoin on hiukan pohjanlummetta ja uposkasvina ahvenvita.  Rantakasveja ovat ranta-alpi, luhtavuohennokka, ratamosarpio, viiltosara, rantakukka, myrkkykeiso, terttualpi ja nurmilauha. Rehevien rantametsien kenttäkerroksen kasveja ovat mustikka, käenkaali, metsämaitikka, metsälauha, sananjalka, metsäalvejuuri, metsämansikka, sudenmarja, oravanmarja, metsätähti, metsäimarre, isotalvikki, karhunputki, nurmikohokki ja riidenlieko. Lähde: Tarvaalankosken kasvillisuusselvitys, Anne Yli-Olli 13.8.1998)

Linnusto

Kosken pohjoisrannalla on Natura- alueen lehtipuuvaltaista luonnonmetsää, joka on liito-oravalle ja valkoselkätikalle oivallinen elinympäristö. Virran rannat ovat etelä- ja länsiosistaan avarampaa peltomaisemaa, pohjoiseen päin itärannat kapenevat metsäiseksi harjanteeksi Kirkkoniemellä, jonka pohjoispäässä voi nauttia retkeilystä tulipaikoilla ja yöpymislaavulla. Veneväylä Kuusvedelle on ohjattu länsirannan ja Kirkkosaaren välisen salmen kautta. Kirkkosaari on asumaton Natura 2000-kohde. Sulana virtapaikkana Tarvaalanvirta houkuttelee vesilintuja talvehtimiseen. Koskikarat talvehtivat virralla, koska ne suosivat matalia hitaasti virtaavia uoman kohtia ruokailupaikkoinaan. Sula virta on kevään ensimmäisten muuttajien levähdysaluetta. Telkkä ja joutsen ovat varhaisimpia vesipolskijoita. Rannoilla kuulee korpin, palokärjen ja naakkojen ääniä. Harvinaisia ja suojeltuja lajeja ovat kuikka ja kalasääski. ( Lähde: Tomi Hakkari 12.9.2000)

Kalalajit 

Laukaan vesistöistä on tavattu 25 kalalajia. Tavoitelluin saalis on järvitaimen, jolla on Rautalammin reitin puhtaissa vesissä vielä vahva kanta. Nykyään taimen on uhanalainen ja kalastus luvanvaraista. Myös Päijänteen taimen on noussut kudulle Simunankoskeen asti. Tarvaalankoskella elää monipuolinen järvi- ja koskilajisto, jota on täydennetty istutuksilla Tarvaalanvirran luontaisia saalislajeja ovat taimen, siika, kuore, hauki, särki, salakka,  säynävä, sorva, lahna, pasuri, kivennuoliainen, ankerias, made, ahven, kuha, kiiski ja kivisimppu. Yleisimmät kalat ovat särki, ahven, kivisimppu ja made. Järvien tärkeimmät saalislajit ovat hauki, kuha, lahna, made ja muikku. Rapukannat ovat heikot. Istukaslajeina ovat harjus, järvilohi, kuha, järvilohi, järvitaimen, siika, planktonsiika, järvisiika sekä hauki. Harjus on istutuslaji, joka on peräisin läheiseltä Simunankosken kalanviljelylaitokselta. Harjuksen mäti hankittiin Laatokasta ja ensimmäiset Simunassa haudotut harjuksenpoikaset istutettiin Tarvaalankoskeen v. 1923. Kotiutusistutusten tuloksena Rautalammin reitille saatiin nopeakasvuinen, pyyntivahvuinen ja luontaisesti lisääntyvä harjuskanta, joka pysyy paikkauskollisena istutusalueelleen. Se kuuluu säilytettäviin ja silmälläpidettäviin kantoihin. (s. 29) Lähde: Tarvaalankosken kunnostussuunnitelma, Keski-Suomen ympäristökeskus 24.11. 2000

KALASTUS

Kosket ovat olleet erityisen tärkeitä kalastuspaikkoina. Kaloilla maksettiin kruununveroja. Lohenkalastuksella on ollut vanhat ja kehittyneet perinteet. Kalastukseen käytettiin enimmäkseen lohipatoja ja – verkkoja Taimen on tavoitelluin kala.  Kookkaimmat yksilöt ovat painaneet 15 kg. Vaellustaimenen lisäksi koskessa elää myös vaeltamaton rotu. Päijänteenkin taimen on noussut kutemaan Simunankoskelle ja sen yläpuoliselle Siikakoskella asti. Luontaisen taimenkannan romahdettua istukkaita alettiin tuomaan jo 1920-luvulta Simunan kalanviljelylaitokselle. Taimenkannasta tuli ”yleiskeskisuomalainen”. Tarvaalan emotaimenet haavittiin sumppuihin, lypsettiin ja hedelmöitettiin koskenrannalla ja kuljetettiin läheiseen Simunan kalanviljelylaitoksen hautomoon.

Lohen kalastus

Päijänteen taimenkannasta nousee yhä vuosittain joitakin kymmeniä kudulle Tarvaalanvirran yläpuoliselle Simunankoskelle asti, joka on Keski-Suomen runsasvetisin koski- koko Rautalammin reitin vedet purkautuvat sen kautta Tarvaalanvirta on vieläkin hyvä lohijoki. Rautalammin reitin taimen kuuluu säilyttämisen arvoisiin taimenkantoihin. Se on tunnettu vuosisatoja jopa Suomen rajojen ulkopuolella. Jo v. 1556 on kuninkaallisessa kirjeenvaihdossa maininta Kellonkosken taimenesta. Sitä on kasvatettu Simunankosken kalanviljelylaitoksella sen perustamisesta (1921) lähtien. Huoli kalakantojen säilymisestä näkyy jo Laukaan kihlakunnan ensimmäisessä kalastusasetuksessa v. 1862: ”Virtoja salmia ei sulettako padoilla tai muilla kalanpyydyksillä enempään kuin 2/3 leveyttään, ettei kalan nousemista ja laskemista estetä. Lohta ja harjuslohta ei saa pyytää vähemmistä virroista kuuden rupian sakon uhalla.” Ennen Päijänne-Keitele – kanavan rakentamista Kuhankosken lohipadon vuosisaalis oli jopa 2000 taimenta vuodessa. Saaliiksi saatiin myös säynäviä, mateita, lahnoja ja ankeriaita.

Kosken kalataloudellinen kunnostus

Tarvaalankoski on portti koko Rautalamminreitin sekä Kymijoen vesistön runkolinjan vaelluskaloille. Virtavesistönä se on merkittävä poikastuotantoalue. Koski on kokenut 1800-luvulta lähtien uomamuutoksia, järvien vedenpinnan muutoksia, ja muutoksia vesilaitosten, uiton ja liikenteen vuoksi. Kalanhoito on ollut haasteellista virta-alueen hallintasuhteiden vuoksi. Tarvaalanvirta kunnostettiin kalataloudellisesti vuonna 2002. Ravun ja virtakutuisten lajien lisääntymis-ja poikastuotantoalueita lisättiin ja kalojen suojapaikkoja parannettiin. Kalastusjärjestelyin sekä istutuksin haluttiin vahvistaa järvitaimenen luontaista lisääntymistä. Päätavoitteena oli virtavesiluonnon monimuotoisuuden ja kalatalouden lisääminen. Laivaväylän ulkopuolisille alueille haluttiin esteetön ja luonnonmukainen vaellusväylä kaloille. Koskella ei ollut saaliskirjanpitoa ennen kunnostusta, mutta keskimääräinen vuosisaalis oli arviolta n. 350 kg, joista tärkein oli harjus, sitten hauki, taimen ja ahven.

Kalastuskunta ja kalastusluvat

Tarvaalankoskella on toiminut kalastusyhdistys jo 1800 luvulla. Simunankosken urheilukalastusyhdistys perustettiin 1922. Yhdistykset ovat vastanneet koskien käytöstä ja hoidosta. Nykyään yläosasta – kosken niskaosat- vastaa Kuusvesi-Tahkokorven osakaskunta, joka sallii vapakalastuksen ainoastaan kosken osakkaille. Kosken alaosa on yleinen lupakalastusalue, josta vastaa Taipaleen kalastuskunta. Lupa-alueella sallittuja kalastusmenetelmiä ovat perhokalastus, heittokalastus sekä uistelu (yksi vapa), jota saa harjoittaa sekä rannalta että veneestä. Kuusvedellä ja Laukkavirralla käytetään verkko-, katiska-, pilkki -ja uistelukalastusta.

 Tarvaalankoski

Kalastusluvista vastaa Tarvaalankosken Kalastuskunta ( os. Kuoppaniemi 41325 Laukkavirta).

www.kalapaikka.net/tarvaalankoskenkalastuskunta

Kalastuslupia myydään Laukaan Satamassa, Satamatie, Laukaa, puh. 0400 667 814

Kaupasta voi vuokrata venettä (7 e/vrk). Tulipaikkoja ovat  Kirkkoniemen laavu, jossa voi myös yöpyä  ja kaksi nuotiopaikkaa virta-alueen pohjoisosassa.  Alueella on vuokrattavia mökkejä sekä kalastusohjelmia tarjoava yritys, Innoste Fishing.

Tarvaalan Kalamaja

Tarvaalan Kalamaja (os. Hartikantie 25, 41325 Laukkavirta) on kyläseuran talkoovoimin haapahirsistä rakentama (v.2005) 1-kerroksinen talviasuttava hyvin varustettu lomamökki (50 m² ). Hirsimökissä on keittiö, olohuone ja parvi ja vuoteita on 6 + 4 hengelle. Kalamaja sijaitsee Tarvaalanvirrasta noin 200 m etäisyydellä. Lisätietoa: linkki nettisivuille

Nisusaaren unakiitti

Laukaan yleisin kivilaji on granodioriitti ja graniitti. Vihreä korukivenä käytetty unakiitti on erikoisimpia Laukaan kivilajeista. Sitä on Nisusaaren länsirannalla Tarvaalankoskelta noin 0.7 km länteen. Tarvaalanvirta Kirkkoniemi ja Tarvaalanvirta on kalastajien, retkeilijöiden, lintumiesten ja luonnonystävien suosima kohde, jossa on hyvät laavu- ja tulipaikat.

Laivaväylä Kuusvedelle 

Veneet ja kanootit pääsevät Kuusevedeltä Laukkavirralle Tarvaalanvirran länsirannan ja Kirkkosaaren välisestä salmesta. Veneille on hyvä rantautumispaikka Kirkkoniemen itärannalla lähellä pohjoiskärkeä. Melontareitti Konnevedeltä Saraavedelle kulkee virran kautta.

Sahinjoki

Tarvaalanvirralta on vesiyhteys Lievestuoreenjärvelle Sahinjokea pitkin, joka on kaikkiaan n. 11.5 km pitkä.

Tarvaalan silta 

Tarvaalan Ränssintien siltaKaunis kaarisilta on entinen Kuusaankosken rautatiesilta. Paikallistiehen Tarvaala-Kuusa kuuluva silta ylittää virran sen niskan kohdalla. Teräksinen 1-aukkoinen ristikkosilta on siirretty paikalleen 1971.  Sen kokonaispituus on 61,4 m ja hyötyleveys 3,4m.

RänssinsiltaSillan juuressa on pieni parkkipaikka ja veneenlaskupaikka, jossa pidetään kalastuskunnan vuokraveneitä. Infotaulu ja jäteastia ovat parkkipaikan reunassa.

TAPAHTUMAT

Laukaan vapaa-aikatoimi ilmoittaa retkistä kunnan internetsivuilla Vattipalstalla, joka julkaistaan viikoittain Laukaa-Konnevesi-lehden sivuilla.

Laukaan kunnan Tapahtumat-sivuilta löytyy tietoa eri tahojen  järjestämistä yleisötapahtumista.

Paikallinen lehti julkaisee netissä Menot-välilehdellä menovinkit ja Keskisuomalainen -lehti nettisivuillaan Menoinfon.

Alueen matkailutarjontaan laajemmin tutustuttaa visit.jyvaskyla.fi Laukaan alueen tapahtumista kesällä 2014 voi lukea KESIS-lehdestä.

Laukaan Kunta: Ajankohtaista

Laukaa-Konnevesi -lehti: Menovinkki

Keskisuomalainen: Menoinfo

Visit Jyväskylä

Lasten löytöretket

Jyväskylän seudulla