Tarvaalan kylä - www.tarvaala.fi

kyläseura

Laukaan Tarvaalan kyläseura ry.

Hallituksen puheenjohtaja
Minna Poikolainen	040-524 4264
Varapuheenjohtaja
Kari Rahkola	0400-641 349
Rahastonhoitaja
Markku Pitkänen	0400-789 245
Sihteeri
Harri Koljonen	044-578 5111

kylä

1 Hartikan kivikautinen alue

Vuonna 1986 löytyi Tarvaalasta Keski-Suomen ainoa ja Suomen selkeästi rikkain punamultakalmisto, josta poikkeuksellisesti on löytynyt myös palamatonta luuainesta. Alueella on arveltu olleen yli 5000 vuotta sitten asumuspaikka, talvikylä, jossa myös Saraakallion kalliomaalausten tekijät ovat asuneet. Paikka on ensimmäisen luokan valtakunnallinen suojelukohde ja siellä on museoviraston pystyttämä opastetaulu, jonka avulla alueeseen voi tutustua. Vieressä kohoaa salaperäinen Aumamäki, jota kohden punamultahaudoissa makaavien esi-isien kasvot oli suunnattu.

2 Hartikan kirkkomaa

Laukaan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen vuonna 1593. Tästä ns. Hartikan kirkosta on säilynyt sammaloitunutta kivijalkaa ja luoteisnurkan kuusi hirsikertaa. Kirkosta ei ole säilynyt mitään kuvaa tai piirrosta, sen sijaan melko tarkat tiedot sen koosta on voitu selvittää. Kirkon raunioista löytynyt kattoviiri on nykyään Laukaan seurakunnan tunnus ja oven sarana on Keski-Suomen Museon tunnus. Paikalla järjestetään edelleen kirkollisia tilaisuuksia, kuten vuosittain pidettävät Kirkkojuhla ja Jouluaaton Hartaus sekä vihkimise

3 Hartikan torppa

Ensimmäinen tieto tästä Laukaan vanhimpiin lukeutuvasta torpasta on jo vuodelta 1690. Alunperin Hartikka oli Kuusveden kylän yhteinen sepän torppa. Perimätiedon mukaan Hartikan suku on tullut Pohjan Torniosta ja torpan ensimmäinen asukas oli tunnettu poppamies. Pihamaan läpi kulkee entinen papintie, jota pitkin oletetaan Pietari Brahenkin kulkeneen kirkossa vieraillessaan. Nyt paikalla olevan rakennuksen savutupaosa on kunnostettu perinnemuseoksi, jonka yhteydessä toimii kesäisin myös museokahvila.

4 Tarvaalan koulu

Koulu sijaitsee kauniissa mäntymaisemassa Lievestuoreenjärven yllä kohoavalla harjulla. Nykyinen koulurakennus on valmistunut 1947 ja peruskorjattu 1983. Ympäröivä luonto tarjoaa virikkeellisen oppimisympäristön. Koulun vieressä olevaan syvänteeseen on sijoitettu suosittu jääkiekkokaukalo sekä kentät juniorijalkapallolle ja lentopallolle. Kenttiä kiertää pururata ja talvisin hiihtoladut.

5 Seurantalo

Tarvaalan seurantalo on ajalleen tyypillinen malliltaan ja käsittää suuren 90 neliön salin, näyttämön, kahvion ja eteisaulatilan. Tämä 150 ihmistä vetävä talo peruskorjattiin 90-luvun alussa oman kylän talkootyönä ja on nykyään tarjolla moninaisiin juhliin ja tilaisuuksiin.

6 Museokylä "Vanha kaivanto"

Elmerin perinnepiha eli museokylä "Vanha Kaivanto" on erinomaisen mielenkiintoinen miljöö, joka pitää sisällään pienen lammen läheisyydessä 1800-luvun lopusta peräisin olevan savutuvan, joka rakennettiin uloslämpiäväksi. Samaan idylliseen ympäristöön sijoittuu myös moninaisia muita samalle aikakaudelle sijoittuvia rakennuksia ja esineistöä kuten vinttikaivo, savusauna, aisakeinu ja paljon paljon muuta.

7 Tarvaalankoski

Tarvaalankoski on Rautalammen reitin alin koski ja se kuuluu osana Lievestuoreenjärveltä Sahinjoen kautta Saraveteen vievää veneilyreittiä. Kosken ylittää maantiesillaksi muutettu vanha rautatiesilta. Sillalta avautuva silmiä hivelevät näkymät koskelle ja Kuusvedelle. Kosken toinen puoli on palautettu alkuperäiseen koskiasuunsa ja se on suosittu kalastuskohde. Kalastusparatiisin läheisyyteen on kyläseuran toimesta yhteisin ponnistuksin rakennettu viihtyisä, vuokrattava hirsihuvila kyläläisten, vesilläliikkujien ja matkailijoiden käyttöön.

7 Kalamaja

Tarvaalan kyläseura toimii aktiivisesti ja sai vuonna 200x kovien ponnistelujen jälkeen pystyyn talkoovoimalla kalamajan. Kalamaja sijaitsee Tarvaalankosken välittömässä läheisyydessä ja on loistava kohde esimerkiksi kalastajille ja veneilijöille, mutta tietenkin myös muuhun käyttöön. Lisää kalamajasta löydät palvelut-sivulta.

8 Sahinjoki

Laukaan merkittyihin veneilyreitteihin kuuluva Sahinjoki on 1,5 kilometriä pitkä "amazonmaisen" elämyksen tarjoava vesireitti, joka yhdistää toisiinsa Lievestuoreenjärven ja Kuusveden. Nimi "sahi" tarkoittaa pientä koskea ja joki on edelleen varsin vuolas ja suosittu kanoottireitti, jolla sopivat myös isommat veneet kulkemaan sulassa sovussa joen saukkojen kanssa. Joen linnustoon kuuluvat mm. koskikara, joutsenet, kurjet, kaulushaikarat, harmaahaikarat sekä lukuisat sorsa- ja kahlaajalajit.

9 Kirkkoniemi

Hartikan kirkolle johtavaa tietä pidemmälle jatkava kulkija löytää itsensä uskomattoman kauniista Kirkkoniemestä, jossa on hieno uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu. Kirkkoniemi on luonnonläheinen ja suosittu retkeily- ja kokoontumispaikka, jossa kävijöitä riittää ympäri vuoden maitse, vesitse kylältä ja kauempaakin. Kirkkoniemestä aukeaa huikea järvinäkymä yli Kuusveden Lankamaan vuorille.

10 Saluuna ja kauppa

Lisätietoja saluunan omilta sivuilta www.mustakorppi.fi

11 Maanalainen talo

Miltä tuntuisi asua talossa joka on rakennetttu kokonaan maan alle? Tarvaalassa niitä on peräti kaksi, molemmat ovat olleet vakituisessa asumiskäytössä jo toistakymmentä vuotta! Talojen ideoija, nyt jo edesmennyt "Ooke" Mänttäri, oli yksi kylän ideanikkareista ja keksijä jo sukujuuriltaankin.

12 Kangaskylä-projekti

Kangaskylä 2000, vesien ja ympäristönsuojeluprojekti, kiinnostaa luonto- ja maatalousihmisiä. Laajat peltoaukeat tarjoavat lepopaikan sadoille joutsenille, kurjille, hanhille ja muille linnuille. Tietoa vesiensuojelusta, riistanhoidosta ja riistapeltokasveista löytyy erityisestä "informaatioladosta"

historia

Kylä on rakentunut jo esihistoriallisella aikakaudella keskeiselle paikalle kauniiden harjumaisemien ja vesistöreittien lomaan. Harvinaisen runsaat kivikautiset löydökset ja Hartikan kirkkoraunio sekä kirkkomaa todistavat kaukaisesta historiasta.

Kylää halkoo Tarvaalanvirta, nimi Tarvaala on peräisin kylän ensimmäisestä talosta 1500-luvulta.

Tarvaalan kylä - www.tarvaala.fi - Sivuston päivitys: Elmeri Mäki-Kulmala, 050-5944988 / emkmail@gmail.com